Kuvan pastassa:
•
pappardelle nauhapastaa
• tuoretta, vihreää parsaa
•
parmankinkkua• herneenversoja
• tuoretta basilikaa
•
parmesan-lastuja
• oliiviöljyä, mustapippuria, ripaus hienoksi jauhettua merisuolaa
Kuten yllä näkyy, tehtiin yhtenä sunnuntaina superhyvää pastaa niistä aineksista, joita kaapista saatui löytymään (herneenversot ja pasta toimii muuten loistavasti yhdessä!). Ja pastahan ei vaadi kovin ihmeellisiä aineksia ollakseen hyvää. Siksi onkin tosi vaikea ymmärtää, miksi niin monissa ravintoloissa onnistutaan kämmäämään nimenomaan pasta. Monesti se on joko mautonta, ylikypsää tai sitten se on totaalikatastrofi.
Ensin mainittua pastaa saa usein
Moko Marketin lounaalla. Joskus Mokon pasta on myös tuota toiseksi mainittua. Katastrofipastaa olen syönyt esim. Sähkötalon
Il Duettossa. Taisin ottaa parmankinkku-herkkusienipastan. Ensin ne kämmäs mun tilauksen, ja pöytään tuli carbonara. Kun lopulta sain oikean annoksen, se oli aivan kauhea. Pastan sieniosuus maistui siltä, kuin se ja kastike olis valmistettu suoraan pussikeitosta.
On hullua, miten monessa paikassa pastaa syödessä tulee mieleen, että tekis itse kotona parempaa. Ei hyvä.
Hyviä pastoja olen saanut näissä:
Il Siciliano ****Täällä olen syönyt kerran listan silloiset
gnocchit, jotka eivät – kuten gnocchit muuten usein – alkaneet puuduttaa maullaan puolessa välissä. Aleksanterinkadun puolella olevalla terassilla oli yllättävän leppoisaa ruokailla.
Don Corleone ***/****Täällä ollaan käyty useasti, usein ihan kelpopastaa. Miinusta tulee hälyisästä paikasta keskellä Kampin kauppakeskusta, E-tasolla.
Rodolfo *–****Käsittääkseni suomalaisomisteinen paikka, jossa ekaa kertaa ruokailtuani sain superhyviä ravioleja ja megasupermahtavaa palvelua (vaikka yhden seurueessamme istuneen annos mokattiin, tarjoilija hoiti tilanteen enemmän kuin ammattimaisesti ja kaikille jäi hyvä mieli). Yhdellä kerralla kokemus oli sen sijaan täysin päinvastainen: hirveää, liian hapokasta tatti-valkoviinipastaa ja täysin ammattitaidoton (ja epäsiisiti!) tarjoilija, joka sanoi itse inhoavansa kyseistä annosta ja kertoi, että pasta jakaa mielipiteet jyrkästi kahteen laitaan. Hän maistatti pastan kokilla, ja se oli kuulemma niin kuin pitikin.
Miksi pitäisi listalla pastaa, joka ehkä jonkun mielestä on hyvää, mutta joidenkin mielestä niin hirveää, että se lähetetään takaisin keittiöön? Eikö se ole vain huonoa bisnestä?Villetta ***Täällä ollaan käyty kerran, kun tajuttiin että ravintola on melkein nurkan takana. Otettiin jokin jättikatkarapupasta kahdelle. Ainakin ravut olivat tuoreita ja päälle puristettava appelsiinimehu oli (ainakin mulle) uudenlainen lisä äyriäispastaan. Ravintolassa tunnelma oli niin kuin italialaisessa kuuluukin – ahdasta ja meluisaa mutta mukavaa ja leppoisaa.
Trattoria Romana (Turku, ei nettisivua)
Tunnelmaltaan vastaava kuin Villetta. En muista, mitä olen täällä syönyt, mutta tod. näk. jotain hyvää, koska voisin mennä uudestaan. Täällä, kuten Villettassakin, kannattaa tähyillä seinille, josta löytyy usein keittiön tai kokin suosituksita tai muita päivän annoksia, joita ei löydy vakiolistalta. Usein seinältä tilatut annokset osoittautuvat nappivalinnoiksi.
Sergios (Turku) ****Täällä olen syönyt muistaakseni
gorgonzola gnocchi-annoksen. Sen hyvyyteen varmasti vaikutti kaunis sää ja ruokailu ulkoterassilla. Olen syönyt täällä myös salaatin, joka ei ollut juuri mistään kotoisin, mutta toisaalta:
Kuka tilaa italialaisessa ravintolassa pääruuaksi salaatin?
