Väri-inspiraatiota ja joululahjatoiveita

Ehkä se on tää väritön marraskuu, joka saa mut haaveilemaan värikkäistä esineistä.

Mia Hamborgin suunnittelema Shuffle-pöytä olis aika veikeä meidän olkkarissa ja sopis yhteen uuden porilaiselta kirppikseltä ostetun taulun kanssa. Parasta pöydässä on se, että sen korkeutta voi säädellä palikoita poistamalla tai lisäämällä.



Toinen värikäs uusi ihastus on Anu Penttisen Marimekolle suunnittelemat Sukat makkaralla -lasit ja kannu.



Erityisesti nämä jalalliset lasit on hauskat, ja noita kahta väriä voisi yhdistellä.





Kuvat: marimekko.fi ja blog.marimekko.fi

Tosin en minä omasta musta-valkoisuudestani mihinkään pääse, joten tällainen olis joululahjatoivelistalla:

Marimekon Alina-mekko (Mika Piirainen)



Jos tuon saisin, käyttäisin sitä varmaan koko ajan. Tosin en ole koittanut sitä päälle, enkä siis tiedä istuuko se mulle.

Ja nää sukkikset on hienot:



Sit pari muuta toivetta vielä perään:

Ilta-aurinko pussilakanat (Nora Niinikoski/Marimekko)



Guccin Flora -hajuvesi:



Kuvat: finnishdesignshop.com, marimekko.fi, blog.marimekko.fi ja salhazain.com/blog/

Kiulut kaakkoon!

Tai oikeastaan 180 astetta ympäri: nyt niistä tehdään lamppuja!

Jatkoa edelliseen...

Eli tää olis tällä kertaa mielessä:

Hella Hernbergin Bol Raindrop:



Kaunis ja vieläpä kierrätysmatskuista valmistettu. Ostettavissa esim. Finnish Design Shopista.

Joskus minulla on koti, johon kaikki haaveilemani esineet mahtuvat

Kenkähulluuden lisäksi mulla on lamppufiksaatio. Kotiimme mahtuu Ikean Foto-lamppu, Stockalta hankittu jättikokoinen riisipaperilamppu, Koskisen Block, Tord Boontjen Garland sekä Ferruccio Lavianin Kartellille suunnittelema Bourgie sekä halogeenispotteja sinne tänne. Näiden lisäksi komerossa parempia aikoja tai monihuoneisempaa kotia odottavat Norman Copenhagenin Norm06 sekä Stockalta ostettu perus, pyöreävarjostiminen kattolamppu. Taitaapa ullakolta löytyä myös joku vaaaaanha Louis Poulsen -henkinen halpiskopio vuodelta nakki tai kaksi.

Joskus tuntuu että meillä on öklö sisustuslehtikoti, mutta ei me oikeastaan osata edes sisustaa niin hienosti, joten ihan sama.


Kuva: ikea.fi


Kuva:speranzaonline.com


Kuva: indish.co.uk

Kuva: finnishdesignshop.fi

Kuva: thefind.com

Pulu on aina pulu

Muutama kuva tältä vuodelta.

Lontoo:







Berliini:





Tukholma:







Kristinestad:







Pori:



Tallinna:



Jossain Huittisten seudulla:



Helsinki:

Ja kenkähulluttelu sen kun jatkuu...

Naisella ei ilmeisesti koskaan voi olla liikaa kenkiä, käytti niitä tai ei; eikä varsinkaan liikaa kenkähaaveita. Kiilapohjaisista popoista puhumattakaan:

Jeffrey Campbell Pixie – harmaa mokka ja piilotettu kiilakorko näyttää aina hyvältä:



Kaksi seuraava ovat saman em. jampan, samasta muotista, eri väriset mutta voi! – molemmat niin hienot!

Tick NS:



...ja Tick:



Sokerina pohjalla kenkien täydellistymä: Finskin 252-95:




Kuvat: solestruck.com

Epäonnekkaita sattumia?

Elämä on täynnä onnekkaita ja vähän epäonnisempia juttuja.

Jälkimmäinen on tainnut tapahtua viimeisimmän Kotivinkin (nro 18, 27.10.2010) juttujen järjestykselle.

Em. numerossa on juttu "Kenen syy?", jossa kerrotaan nuorista vahingontekijöistä; siis nuorista, jotka aiheuttava ilkivaltaa moni tavoin, kuten autojen tuulilaseihin ja hiihtoladuille hiekkaa ripottelemalla tai pyörätien yli narun virittämällä. Jutun ingressi kuuluu:

Kuka on vastuussa, kun alaikäinen lapsi leikkii tikuilla tai uhkailee koulukaveriaan netissä?

Asiallinen ja tärkeä kirjoitus sinänsä, mutta se muuttuu kohtalokkaaksi heti yhden sivun mainoksen erottaman seuraavan kirjoituksen kohdalla. "Kenen syy?" -juttua seuraa otsikko "Antaa palaa", jonka kuvituksessa nuori tuijottaa tummin silmin roihuavaa paloa. Juttu kertoo kainuulaisesta perinteestä, jossa pyhäinpäivänä poltetaan kaupunkilaisten mm. puusta ja oljesta rakentama kekripukki. Tapahtuma huipentaa satokauden sekä kekriviikon.

Veikkaan, että näiden kahden jutun ei olisi pitänyt seurata toisiaan. Tulitikuilla leikkivä, uhkaileva nuori ja täysin toiseen asiayhteyteen liittyvän jutun kuvitus saavat inhimillisen kausaalisen päättelyn seurauksena harmillisen merkitysyhteyden.

Tosin näitähän tapahtuu aina silloin tällöin. Työtoverit kierrättävät meiliboksista toiseen koomiikka herättävästi "väärän" sijoiteltuja mainoksia (ks. esim. tämä sivusto) ja muita huumoripläjäyksiä.

Niin päämme vain toimii – osaamme yhdistää asioita toisiinsa ja muodostaa (uusia) merkityksiä. Ilman tätä taitoa, ei olisi huumoriakaan*.

Siinä lienee kaiken luovan ajattelun perusta?

Jos innostuit linkistä, tällä sivustolla lisää asioita, jotka ovat syystä tai toisesta menneet pahasti päin mäntyä.

* HuumorinTAJU onkin sitten asia täysin erikseen. :D



Kuva: oddee.com

http://www.luisaviaroma.com

Rick Owens:



Ann Deulemeesteer:



(DIY-muistutus:)



Gareth Pugh:

Nettishoppaajan suodatinrobotti

Tällaista on odotettu: portaali, joka etsii kaipaamiasi tuotteita netin avaruutta laajemmista syvyyksistä. Tällainen on StyleFeeder – The Personal Shopping Engine. Palvelu löytää kengät, vaatteet, korut, assat ja huonekalut tuhansien web-kauppojen valikoimista. Palveluun voi rekisteröityä, minkä jälkeen se "oppii" hakujesi mukaan tyylisi ja osaa ehdottaa kiinnostavimmat tuotteet. Täytyy koittaa.

Kaikkea ne tekee

Tähän tarvitaan hyvä näkö, kärsivällisyyttä, vakaa käsi ja taitoa: Lyijykynäveistokset by Dalton Ghetti.



Dalton Ghetti on bridgeport'lainen puuseppä, joka tekee lyijykynäveistoksia harrastepohjalta. Jokaisen veistoksen tekemiseen kuluu näin useampi vuosi.

Miksi juuri lyijykynä? Ghettin vastaus The New York Timesin artikkelissa.:

“The pencil tip is great; it’s like a pure, very homogenous material,” he said. “It cuts in the same direction, not like wood, which has a grain. But when I tell people how long it takes, that’s when they don’t believe it. That’s what amazes people more, the patience. Because everything nowadays has to be fast, fast, fast.”

Katso kuvia (telegraph.co.uk):

Pencil sculptures: miniature masterpieces carved into graphite by Dalton Ghetti

Hahah!

Tässä on kunnon mainontaa – homman tajuaa sekunnissa ja sille nauraa. Bravo!



Lähde: ibeliebeinadv.com

Back to the roots Levi!

Törmäsin Levi'sin Go forth -kampanjaan. Alla olevasta linkistä insightia aiheeseen.

Video: We are all workers [http://creativity-online.com/]

Täytyy sanoa, että tossa Braddockissa on jotain niin helkkarin hienoa, et voisin vaikka muuttaa sinne. Se yllä leijuu sellainen samantyyppinen lohduttomuus kuin koin aikoinani leijuvan myös Prahassa. On mahtavaa että Levi's on mukana uudelleenrakennusprojektissa ja jotenkin samalla se brändinä palaa juurilleen, työläisten maailmaan ja työvaatteeksi ja luovat uutta Amerikkaa. Melko yhdysvaltalaispatrioottinen teko. Levi'sin sivuilla kerrotaan:

To contribute to the real change in Braddock, the Levi’s® brand is committed to funding the refurbishment of Braddock’s community center, a focal point of the town and their youth-based programming. Additionally, Levi’s® is supporting Braddock’s urban farm which supplies produce to local area residents at reduced costs.

Joining Braddock to help spark action in other communities in need, Levi’s® new ‘Go Forth’ campaign will feature the real people doing real work in Braddock in its newest national marketing campaign. Led by Mayor John Fetterman, the residents of Braddock shine an authentic spotlight on how vision and hard work can not only change one community, but also help to inspire the nation to aspire to greater prosperity as a whole. [Lue koko tiedote.]

Tyypit tietysti puetaan Levi'sin Work Wear -mallistoon, johon kuuluu tietysti klassikoita, kuten 501:set ja 505:set.

Video: Ready to Work [http://creativity-online.com/]

http://www.shopfatal.com/

Priestess NYC ss09

Cooperative Designs ss10

Vilsbøl De Arce ss10

Vilsbøl De Arce ss10

Ban Stockmann

No ni. Ray-Banit plakkarissa: Highstreet-malliston New Relase RD4141 väri 601 black/green. Ostin kun Stockalta sain –20 %, vaikka myyjä olis saanut kyllä nuhteet.

Stockan rempan alla olevan sukka/hattu/huivi/koru/aurinkolasi-puolen nuori myyjä kun oli kovin tuskainen joutuessaan palvelemaan aurinkolaseja kaipaavaa toista nuorta. Ei tainnut tietää, ettei monikaan osta aurinkolaseja sovittamatta.

Ray-Banit olivat lukollisen vitriinin takana ja kovin oli harmillista hänelle seisoa vieressä kun potentiaalinen asiakas kokeili useampaa mallia. En mä mitään kommenttia olisi kaivannutkaan, kun oma makutuomari oli vieressä, mutta olisi myyjätär voinut jättää tylsistyneen "mulla on tuli perseen alla" -ilmeen ja asenteen kotiin. Kävin tämän jälkeen vastapäisessä optikkoliikkeessä, mutta halvempi hinta houkutti takaisin Stockalle. Sillä myyjällä kävi tuuri.

Hyi Stockmann, hyvä Ray-Ban.

Tuleva elämäni linssien läpi

Jesh – silmät laseroitu ja kreisi HD-kesä odottaa! Nyt tarvitsen kuitenkin aurinkolasit silmieni suojaksi. Alla pari ehdokasta. Harmiksi SUPER by RETROSUPERFUTURE® -aurinkolaseja ei saa Suomesta. Netistä voi tilata, mutta olisi mukava päästä kokeilemaan ennen ostopäätöksiä. Anyway, allaolevat ovat hyvät vaihtari Ray-Banin Wayfarereille, joiden tiettyä mallia lähden tänään metsästämään.

Classic Colony Light (SS10):



Flat Top Cheetah (SS10):