Jälkimmäinen on tainnut tapahtua viimeisimmän Kotivinkin (nro 18, 27.10.2010) juttujen järjestykselle.
Em. numerossa on juttu "Kenen syy?", jossa kerrotaan nuorista vahingontekijöistä; siis nuorista, jotka aiheuttava ilkivaltaa moni tavoin, kuten autojen tuulilaseihin ja hiihtoladuille hiekkaa ripottelemalla tai pyörätien yli narun virittämällä. Jutun ingressi kuuluu:
Kuka on vastuussa, kun alaikäinen lapsi leikkii tikuilla tai uhkailee koulukaveriaan netissä?
Asiallinen ja tärkeä kirjoitus sinänsä, mutta se muuttuu kohtalokkaaksi heti yhden sivun mainoksen erottaman seuraavan kirjoituksen kohdalla. "Kenen syy?" -juttua seuraa otsikko "Antaa palaa", jonka kuvituksessa nuori tuijottaa tummin silmin roihuavaa paloa. Juttu kertoo kainuulaisesta perinteestä, jossa pyhäinpäivänä poltetaan kaupunkilaisten mm. puusta ja oljesta rakentama kekripukki. Tapahtuma huipentaa satokauden sekä kekriviikon.
Veikkaan, että näiden kahden jutun ei olisi pitänyt seurata toisiaan. Tulitikuilla leikkivä, uhkaileva nuori ja täysin toiseen asiayhteyteen liittyvän jutun kuvitus saavat inhimillisen kausaalisen päättelyn seurauksena harmillisen merkitysyhteyden.
Tosin näitähän tapahtuu aina silloin tällöin. Työtoverit kierrättävät meiliboksista toiseen koomiikka herättävästi "väärän" sijoiteltuja mainoksia (ks. esim. tämä sivusto) ja muita huumoripläjäyksiä.
Niin päämme vain toimii – osaamme yhdistää asioita toisiinsa ja muodostaa (uusia) merkityksiä. Ilman tätä taitoa, ei olisi huumoriakaan*.
Siinä lienee kaiken luovan ajattelun perusta?
Jos innostuit linkistä, tällä sivustolla lisää asioita, jotka ovat syystä tai toisesta menneet pahasti päin mäntyä.
* HuumorinTAJU onkin sitten asia täysin erikseen. :D
Kuva: oddee.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti